Rassel´s Yvonne

Kennelimme näyttelytähti, EE FI MVA Rassel´s Yvonne, eli Rossu, Roosa, muutti meille syyskuussa 2013. Olimme jo miettineet useamman vuoden toista rotua walesin kaveriksi, tutustuneet mm. Englanninsetteriin, kultaiseen noutajaan ja Novascotian noutajaan. Oli harkinnassa myös petit Basset Griffon Vendeénkin.

Mutta eräänä päivänä mieheni kysyi: "Miten olisi cockerspanieli?". En ollut aiemmin ajatellut asiaa ollenkaan. Kriteereinä olivat olleet lintukoiramaiset piirteet, mutta kuitenkin helppo koulutettavuus, asia, jota ei usein lintukoiriin mielletä. Kävi ilmi, että kyseessä oli rotu, jota olin ehkä pitänyt tylsänä, sillä se oli ns. `nuoruuden rakastettuni´, (Ensimmäinen kunnollinen koirakontaktini oli nimittäin cockerspanieli.) Aika kuitenkin joltain osin kultaa muistot ja minulla ei ollut varsinaisesti tuosta rodusta yhtään kokemusta. Eräänä päivänä saimme ajatuksen, että alamme tiedustelemaan erilaisilta kasvattajilta rodusta. Ja Saloon tuli juuri kesän lopussa punainen cockeripentue. Kasvattajien Kirsi ja Hannele hellällä opastuksella ja hienovaraisella suostuttelulla otimme Roosan omaksemme sijoitukseen -emmekä ole katuneet. Sittemmin Roosa on tullut omaksemme.

Roosa on ollut varmasti se cockerspanieli, joka lapsuudessani jäi saamatta: hän on rohkea, pitää uimisesta ja hellittelystä, mutta ei ole mikään nössykkä, perheemme muut koirat eivätkä tuntemattomammatkaan juokse hänen ylitseen. Hän on osoittanut myös metsästystaipumuksia ja innostuu haulikon äänestä. Muutaman kerran olemme harjoitusverijälkeä tehneet.

Roosa on osoittautunut erinomaiseksi äidiksi, ja hedelmälliseksi ja vahvaksi periyttäjäksi, josta on tullut kaksi lukumäärältään isohkoa pentuetta( 7 kpl ja 8 kpl). Roosan ensimmäisestä pentueesta kaksi kisaavat MEJÄssä VOI-luokassa.